Hyvää uutta vuotta kaikille!

Tässä on vierähtänyt jo useampikin päivä tämän vuoden puolella. Ensi viikolle on merkitty kalenteriin aktiivista tapahtumista hankkeen nimissä ensimmäistä kertaa joulun jälkeen. Muutamiin sähköposteihin on naputeltu vastauksia, mutta muuten hanke on ollut jonkinkaltaisessa hautomisvaiheessa.

Ensi viikolle on sovittu ensimmäinen talousluontoinen katsaus. Elias-koulu on luvannut auttaa kartoittamaan perusteilla olevan koulun budjettiasioita. Ja nyt kun kartoitus on edennyt siihen pisteeseen, että perheitä on saavutettu sähköpostein ja puskaradioin, on mahdollisuus ensimmäistä kertaa käydä keskustelua mahdollisesta yhteistyöstä Elias-koulun kanssa. Gmailiin on tullut useampiankin kyselyitä ja ehdotuksia siitä kannattaisiko suunnilleen samankaltaisessa tilanteessa oleviin kouluihin olla yhteydessä, saada kuormaa kevenemään vinkeillä ja vertaistuella.
Henkilökohtaisesti olen ollut koko ajan sitä mieltä, että katsotaan tuo Elias-koulun kuvio ensin loppuun, ja aloitettaisiin vasta sitten tilanteen tarkastelu pohjarakenteista, jos tarve vaatii. Kummassakin keskustelu- ja tiedotustilaisuudessa oli puhetta siitä kuinka koulua voi lähteä perustamaan. Toinen niistä on sujahtaminen jo toiminnassa olevan koulun siiven suojaan, toinen tapa on lähteä kivisemmälle tielle ja aloittaa sellaisena villimpänä versiona ilman opetuslupaa ja valtiontukea.

Ennen joulua vanhempien sähköpostilistalle käytiin keskustelua uuden koulun sijainnista. Hankkeelle on tarjottunut mietittäväksi ensimmäinen fyysinen tila koulurakennukseksi. Bussiyhteys rakennukselle kulkee Jollaksentietä.
Alusta saakka kaksi keskeistä kysymystä ovat olleet talousasiat sekä juuri tuo sijainti. Itäisen Helsingin käsite on ilmansuunnallisesta viitteestä huolimatta varsin laaja. Kartalle voisi piirtää viivaa Kulosaaresta kohti Viikkiä ja sieltä Sipoon suuntaan. Sijainti kulkuyhteyksineen on ymmärrettävästi keskeisenä kaikkien mielessä. Herttoniemeä on ehdoteltu ja ajateltu diplomaattisena vaihtoehtona.
Mutta entä jos ja kun Herttoniemen metroaseman lähiympäristö menee lähivuosina massiiviseen remonttiin? Kulkuyhteyksien notkeutta ei tule ohittaa, mutta jonkinlaista keskustelua tulisi käydä lisää siitä mitä lähdetään priorisoimaan. Mikä muu tekijä voisi herättää innostusta kuin kulkuyhteydet? Sähköpostilistalla käydyssä keskustelussa oli selkeä linjaus jo moneen kertaan mainittujen kulkuyhteyksien puolesta, mutta sen rinnalla oli mielipiteitä luonnon läheisyydestä ja rauhallisesta ympäristöstä. Herttoniemen vanhempi puoli on myös metron varrella.. Mitä muuta uudelta koululta odotetaan kuin steinerpedagogiikkaa? Uudelle koululle on nähtävissä myös mahdollisuus pyrkiä ympäristöllisesti toisenlaiseen linjaan kuin keskustammat koulut. Kyseessä on steinerpedagoginen koulu, jonka opetussuunnitelmasta löytyy viisautta. Mutta miten pitkälle se riittää, miten pitkälle sen pitää riittää?
Tämä on haasteellista, toivon kaikille kuitenkin pitkämielisyyttä, mutta myös rimakauhutonta mielipiteen ilmaisun vapautta.
Kuuraista tammikuuta. SK

Mitäs meille kuuluukaan?

Toinen keskustelu- ja tiedotustilaisuus oli viime viikolla ja meni mainiosti. Paikalla oli parisen kymmentä ihmistä, tällä kertaa isät olivat lähteneet liikkeelle.
Viime viikon lopulla jatkosuunnitelmia kartoitellen olin yhteydessä Elias-koulun suuntaan. Elias on lupautunut auttamaan taloudellisten kartoitusten hahmottelemisessa. Tarkoituksena on myös käydä keskustelua mahdollisesta yhteistyöstä.

Uudet steinerkoulut lähtevät liikkeelle lähes aina vanhempien virikkeesta. Tällä hetkellä yhteen kerääntyneillä vanhemmilla on mahdollisuuksia kahdenlaiseen suuntaan, joista toinen on neuvotella yhteistyöstä jo olemassa olevan, valtion tasolla tunnustetun koulun kanssa. Monet steinerkoulut aloittavat toimintansa ilman valtiontunnustusta ja tukea. Ja valitettavasti pysyvät myös sellaisina pitkän aikaa. Tämä tarkoittaa vanhempien kannalta sitä, että rohkeankokoiset tukimaksut ja selkeästi tavoitteellinen varainhankinta ovat keskeisiä koulun toiminnan kannalta.

Mutta mitä tähän hankkeeseen tulee, ensi tunnusteluja on tehty jo mainitun Elias-koulun suuntaan. Yhteydenotossa sinne suuntaan kävi ilmi, että, toiveista huolimatta, ei hanke mahdu heillä kuluvan vuoden kalenteriin. Toivomme, että tapaamisaika vahvistuu piakkoin.

Esi-ilmoittautumisia uuteen kouluun on kerätty lokakuusta lähtien. Tällä hetkellä perheitä on yhteensä 44. Lapsia näistä perheistä löytyy yhteensä 86!
Ensi syksyn ekaluokkalaisia, vuonna 2002 syntyneitä, on yhteensä 13. Pääsääntöisesti esi-ilmoitetut ovat juuri 2002 syntyneitä tai nuorempia. Eli niin sanottu oppilasjono muodostuu ensi syksyn ekaluokkalaisista ja heitä nuoremmista. Kutakin ikäluokkaa on suunnilleen kymmenen, tosin vuonna 2005 syntyneitä on kerääntynyt jo yhteensä 22.

Toisessa keskustelu-ja tiedotustilaisuudessa nousi esiin samainen poltteleva kysymys kuin ensimmäisessäkin. Mistä löytyisivät tälle hankkeelle fyysiset seinät?
Vanhempien keskuudessa heräsi ajatuksia mahdollisuuksista. Tähän mennessä ne ovat vaihdelleet Aino Ackten huvilasta Herttoniemen teollisuusalueeseen. Tilakartoittaminen julistettakoon nyt virallisesti (jälleen?)herätetyksi. Kuten ensimmäisessä, niin nyt myös tässä jälkimmäisessä tilaisuudessa sovimme, että kukin tahollaan pitää korvansa ja silmänsä auki mahdollisille tiloille, jonka perään voisi kysellä. Jos jokainen meistä perheistä tekee yhden puhelun, jolla selvittää asiaa, on se jo 43 puhelua.

Hankkeen yksi selkeimmistä lähtökohdista on meillä kokoonkutsuneilla vanhemmilla ollut lasten koulumatkojen pituus.
Ideaaleina olisi jo aloittavalle luokalle saada tilat järkevien kulkuyhteyksien solmukohdasta. Liekö Herttoniemi ja sen välitön läheisyys itäisen Helsingin solmukohta? Kulkuyhteydet Herttoniemeen ovat Viikistä, Laajasalosta ja itäisen Helsingin pohjoisosista ajallisesti järkevimmän oloiset.
Toisessa tilaisuudessa oli puhetta myös siitä, että eräänlainen tapa uudelle koululle on aloittaa toimintansa pienemmissä, väliaikaisissa tiloissa, joista tarpeen ja tarjonnan mukaan lähdetään laajenemaan ja muuttamaan. Tämä on usein kuvio uusien koulujen kohdalla. Tilallisiin asioihin vaikuttavat valtavasti taloudelliset asiat, mutta ehkäpä myös sattumankauppa...
SK

Nyt olisi lasten teatteria tarjolla!

Snellman-korkeakoulun luokanopettajalinjan 4. vuosikurssi
esittää satunäytelmän:

LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

Esitysajat ovat perjantai 28.11 kello 19.00 ja sunnuntai 30.11 kello 13.00
Esityspaikkana on Snellman-korkeakoulun Taidetalo
osoitteessa Puuskakuja 14

Kahvio avautuu puoli tuntia ennen esityksen alkua ja näytelmään on vapaaehtoinen ovimaksu. Näytelmästä mahdollisesti kerätyt tulot käytetään ensi keväänä tehtävään opintomatkaan.

Näytelmälle on asetettu suositeltavaksi ikärajaksi seitsemän vuotta.

Tervetuloa!

A-koululla Joulumyyjäiset la 29.11.

Suomen ensimmäisellä Steiner-koululla Helsingin Meilahdessa (Lehtikuusentie 6 a.k.a. A-koululla) on lauantaina 29.11.2008 klo 12–15 perinteiset Joulumyyjäiset.

Sielläkin voi käydä haistelemassa steiner-tunnelmia ja katsastamassa mm. hienot aulan seinämaalaukset. Tarjolla on varmaankin tuttuun tapaa ylempiluokkalaisten kahviossa virvokkeita, ruokalassa puuroa, oppilaiden ja vanhempien leipomuksia, nk. staikkutuotteita sekä takuuvarmasti vipinää ja vilskettä.

Sinne siis!

Maija & Karhu -nukketeatteriesitys to 13.11.

Tervetuloa katsomaan Snellman-korkeakoulun varhaiskasvatuslinjan 3. ja 4. vuosikurssin nukketeatteriesitystä Maija ja karhu Leipotuvalle (Jollaksentie 54 B) torstaina 13.11.2008 klo 11.00.

Esitys on suunniteltu 3-6 vuotiaille lapsille ja esityksen kesto on n. 30 minuuttia. Vapaa pääsy.

2. tiedotustilaisuus ti 2.12. klo 18

Ensimmäinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus innoitti järjestämään toisen samankaltaisen tilaisuuden, jossa vanhemmilla on mahdollisuus saada tietoa ja vastauksia kysymyksiin steinerpedagogiikasta. Ja myös tavata toisia hankkeesta kiinnostuneita vanhempia.

Toinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus on tiistaina 2. joulukuuta kello 18 Snellman-korkeakoulun taidetalolla, Jollaksessa (Puuskakuja 14).

Puheenvuoroja ovat lupautuneet pitämään Markku Niinivirta joka on pitkänlinjan pedagogi ja Snellmankorkeakoulun opettaja, Sirpa Rasimus joka on kahden steinerkoululaisen äiti sekä steinerpedagogi ja Esa Mäkinen joka on luokanopettaja Vantaseudun steinerkoulussa. Esa Mäkinen on tehnyt tutkimusta koulun ja kodin yhteistyöstä steinerkoulussa. Kyseisen aiheen maisterinopintojen päättötyö löytyy englanninkielisenä steinerkoulu.fi -sivuilta.

Ensimmäisessä tapaamisessa oli mahdollista kerätä kotiin mukaan monenlaisia artikkeleita. Samaisia ja myös monen muunlaisia steinerpedagogiikkaa sivuavia tutkimuksia ja kirjoituksia on mahdollista löytää jo mainitulta nettisivulta.

Tervetuloa!

Kuvassa käytetty 020202:n nokkelaa karttahakua, jonka reittihaulla voi myös auttaa itsensä perille.

Sana hankkeesta on kiirinyt

Kiinnostuneita perheitä on kerääntynyt nelisenkymmentä ja oppilasjono on venynyt seitsemäänkymmeneen.

Kiinnostuneiden vanhempien on mahdollista esi-ilmoittaa lapsensa uuteen Steiner-kouluun hankkeen sähköpostin (steinerkoulu@gmail.com) kautta.

Kaivattavia tietoja ovat:
- lapsen nimi
- lapsen syntymäaika
- vanhempien yhteystiedot.